tänäkin aamuna suunnittelin skippaavani psykologian tunnit, mutta tänäkin aamuna jokin tuntematon voima sai minut liikkeelle. pelasin historiantunnilla korttia poikien kanssa ja voitin tietenkin, koska mä aina joko häviän tai sitten voitan. minulla ei ole senttiäkään rahaa, eikä myöskään iskällä, ja tupakkani loppuivat. jouduin vajoamaan aika alas, kun kaivelin tuhkakupistani vanhoja jämiä.

näin paria vanhaa kaveriani kaupungilla, ja ne molemmat kysyivät onko mulla hiustenpidennykset!! se piristi melkoisesti. ei muuten, mutta kun mullahan ei ole kovin pitkä tukka, se vaan on paksu ja näyttää niin runsaalta. tein äsken ruotsin aineen. siitä piti tulla sadan sanan mittainen, mutta jotenkin se venähti, ja nyt siinä on 160 sanaa -_-

kuolen näitten postausten tylsyyteen, mutta lihakseni ovat surkastuneet enkä jaksa enää kirjoittaa paperipäiväkirjaan.

PS// tänään tuli melko vahvasti sellainen olo, mikä on hautunut jo pari päivää mutta vasta tänään nosti päätään. ajattelin, että jos seurustelisin ja asuisin uudessa kämpässäni, olisin ehkä melko onnellinen.